Freedom, espanjaa englanniksi ja sebastian-selkä. Siinä mun viime viikko kiteytettynä. Tai ehkä lähinnä mitä mulla ekana, ilman suurempia miettimisiä, tuli mieleen. ;)
Neljäs lecture week, wou :o
Mutta mä en kerro teille vielä tästä viikosta, vaan aion kertoa meidän Freedom viikosta. Eli siis viime viikon teema oli vapaus ja anteeksianto. Kaksi ekaa päivää mä olin vähän turhautunut, olin odottanut enemmän ja fiilikset oli jotenkin oudot. Mutta mä en ollut ainoa, joka tunsi niin. Selvästi oli jotain vastustusta. Lisäksi kaikki olivat ihan törkeän väsyneitä, hyvä kun hereillä pysyttiin..
Mutta keskiviikkona mulla oli heti aamusta fiilis, että tästä tulee hyvä päivä. Ja niinhän siitä tulikin! Koko loppu viikko sisälsi paljon itkua, kipua, halauksia, iloa, rakkautta, itsensä ylittämistä, mutta ennen kaikkea just vapautumista ja anteeksiantoa. Rankka, mutta toosi hyvä viikko! :)
Mä ihan yllätyin, kun tässä joku päivä tultiin kaupungista ja siinä kun astuin veneestä laiturille, huomasin ajattelevani, että ihanaa olla taas kotona! Mutta hyvähän se vaan on että koti alkaa tuntuakin kodilta. :)
"mä voisin asua täällä aina! Koko ajan joku kehuu tai sanoo jotain kivaa mulle :D" yks tyttö nauroi ihastuneena kun joku oli just kehunu sen paitaa. Se on ihan totta. Niin monta kertaa saa kuulla kehuja vaatteista, hiuksista, ylipäänsä ulkonäöstä ja taidoista tai sitten ihan muuten vaan. Ja kyllähän se hyvältä tuntuu! Mun mielestä meidän pitäisi kaikkien ottaa se osaks meidän jokaista päivää. :D
Meillä oli tässä joku lauantai sellainen vapaaehtoinen ministry juttu. Meitä lähti noin kahdeksan. Se oli hauskaa! Yksi meidän staffeista, Israel, joka on belizeläinen, oli tehnyt meille tehtävälistan, joka meidän piti käydä läpi. Siellä oli mm. jonkun ihmisen puolesta rukoilemista, selfieiden ottamista leikkipuistossa ja eri kaupoissa ja paikallisille juttelua. Nää paikalliset on tosi mukavia, jos ei lasketa niitä akwardeja iskurepliikkejä.. :D Aina kun lenkillekin lähtee, saa jokaista vastaantulijaa moikata ja aamulla seagrassia lapioidessa good morning tulee oikein tutuksi :)
Lauantaina meillä oli base cleaning day. Eli kaikki tällä basella asuvat oli jaettu ryhmiin ja jokaselle ryhmälle annettiin joku siivous tehtävä. Mä putsasin kolmen muun kanssa uima-allasta. Se oli ihan hauskaa sitten kun me tehtiin siitä hauskaa ja rentoa. :D mutttta silloin kun me alotettiin, oli pilvistä, eikä mielessäni käynytkään sellainen asia kuin aurinkorasva.. Noh, siinä sitten neljä tuntia polskittiin altaassa ja lopetettaessa huomasin ihollani hennon punaisen hohdon. En kiinnittänyt siihen sen enempää huomiota, vaan lähdin onnellisena kaupunkiin. Takaisin tullessa tunnistan kivun selässäni ja tarkastaessani tilanteen, huomaan selkäni muistuttavan hyvin paljon Disneyn Arielista tuttua Sebastian rapua. Miten mukava yllätys. Ei, ei ollut. Sen jälkeen on kyllä aloe veraa ja buranaa kulunut. Seuraavana päivänä punoitus oli aika hyvin kadonnut muualta kehostani, mutta selkään sattui jo paidan kosketus. Noh, opinpahan (toivottavasti) muistamaan laittaa sitä aurinkorasvaa, kun joku nerokas on kerran sellaisenkin keksinyt :p (miksiköhän mä selitin tästä näin pitkästi..pahoittelen jos ei kiinnostanut, mutta se on ollut täällä nyt niin iso juttu ja läpän heiton aihe :D)
Mä niin nautin meidän sunnuntai päivistä. Ei yhtään mitään ohjelmaa! Suurin osa porukasta lähti viime sunnuntaina kaupunkiin, joten basella oli rauhallista. Me vaan nautittiin auringosta (mä hyvin vaatteisiin vuorautuneena suojatakseni palanutta ihoani) ja siitä ettei tarvi tehdä mitään. Spear fishing (sori en tiedä mikä se on suomeksi) on mun uusi tuttavuus! Muutamat pojat lähti kalastaan niin mä ja yksi toinen tyttö päätettiin mennä mukaan. Se oli vaikeeta(en saanut keihästettyä yhtään kalaa) mutta myös tosi hauskaa! Jouduttiin kylläkin lähteen Bethin kanssa aikasemmin rantaan, koska ollaan molemmat tutustuttu uuteen piirteeseen itsessämme. Nimittäin merisairauteen.. On muuten ihan hirvee tunne! :D
Jo ekalla viikolla kun käytiin snorklaamassa, jouduttiin molemmat lopettamaan vähän aikasemmin, tai olis kalat saanu nähdä meidän lounaan. Myös kajakoidessa sain opettaa Bethille miten sanotaan suomeksi I threw up. ;)
Boliviassa puhutaan pääasiassa vaan espanjaa, joten alotettiin sunnuntaina opetteleen sitä meidän tiimin kanssa. Yksi tyttö oli ladannut sovelluksen, joka opetti meille hyödyllisiä lauseita, kuten 'karhu juo kaljaa'. Mm mistäs sitä koskaan tietää jos sellaseen ilmiöön törmää!
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin! <3 ;)
(sori ette tällä kertaa saa kuvia, koska oon liian laiska siirtään niitä koneelle ja tänne, ens kerralla sit senki edestä ;D)
-Kata
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti